Humberto Romesín Maturana (14. syyskuuta 1928 Santiago de Chile, Chile – 6. toukokuuta 2021[1]) oli chileläinen neurotieteilijä, kognitiotieteilijä, filosofi ja kyberneetikko. Hän oli radikaalin konstruktivismin pioneereja ja esitteli 1970-luvun alussa Francisco Varelan kanssa autopoieettisen teorian.
Maturana syntyi Santiago de Chilessä ja opiskeli Chilen yliopistossa lääketiedettä, University College Londonissa neurofysiologiaa ja Harvardin yliopistossa biologiaa. Hän valmistui vuonna 1958 tohtoriksi Harvardista.[2]
Maturana työskenteli vuosina 1958–1960 tutkimusavustajana Massachusetts Institute of Technologyssä, ja vuonna 1960 hän palasi Chileen, kun hänestä tuli Chilen yliopiston biologian apulaisprofessori. Professorina hän toimi 1965–2000.[3] Maturana palkittiin vuonna 1994 Chilen luonnontieteiden kansallispalkinnolla. Perusteluiden mukaan hän sai palkinnon selkärankaisten näkökyvyn sekä tietoteorian tutkimuksistansa.[1]
Maturanan julkaisuja ovat muun muassa: